sunnuntai, 8. maaliskuu 2020

Oppimistehtävä 1b

Oppimistehtävä 1 b:ssä tarkoituksena oli tarkkailla saman alan yrityksien eri sosiaalisen median kanavia. Päätin vertailla kolmen eri suomalaisen pankin Instagramin käyttöä. Tekstissä pankkeja kutsutaan nimillä Pankki 1, Pankki 2 ja Pankki 3

Ensimmäisellä vilkaisulla erityisesti Pankkien 1 ja 2 sivut näyttivät suhteellisen samanlaisilta, mutta ei Pankki 3 näistä ihan hirveästi näistä poikkea. Kahdella pankeista, oli voimassa oleva Instastory. Instastoryt ovat suomennettuna tarinoita, joita kuka tahansa käyttäjä voi jakaa ja ne näkyvät sivulla yhden vuorokauden ajan. Pankin 1 tarinasta löytyi keskustelua rahasta: tarinassa nainen yritti herätellä keskustelua rahasta puhumisesta ja miksi se on hankalaa. Pankin 3 storysta taas löytyi taas kysymys "Mitä eroa on e-laskulla ja toistuvalla maksulla?" ja vastaus kysymykseen. Pankilla 2 ei ollut voimassa olevaa tarinaa.

Sitten itse pankkien feedien käsittelyyn. Pankilla 1 kuvia oli heidän oman podcastin vetäjistä, joissa mainostettiin podcastia ja jaksossa käsiteltyä aihetta. Lisäksi heillä oli kuvia liittyen kansainvälisiin ja suomalaisiin kalenteripyhiin ja -päiviin, esimerkiksi nyt naistenpäivänä 8.3. kuva naistenpäivään liittyvästä aiheesta ja kuvateksti oli sen mukainen. Ystävänpäivänä oli kuva aiheeseen liittyen ja kuvatekstinä kysymys liittyen ystävänpäivään, mutta ei niinkään pankkiin. Julkaisuissa myös mainostettiin avoinna olevia kesätyöpaikkoja, sekä kehotettiin muistamaan oleelliset vakuutukset ja muut talouteen vaikuttavat asiat.

Pankilta 2 löytyy yhtälailla kuva naistenpäivään liittyen. Kuvatekstinä kehotetaan käymään lukemassa pankin omaa blogia, jossa oli naistenpäivän kynnyksellä kirjoitus sijoittamisesta. Myös karkauspäivänä oltiin jaettu kuva koskien perinnettä, että naiset voivat kosia karkauspäivänä. Kuvatekstinä linkki tekstiin, jossa kerrotaan vinkkejä naimisiin meneville. Pankin 2 kuvista ei välttämättä olisi pystynyt päättelemään, miten nämä kuvat ovat päätyneet juuri pankin Instagram-sivulle, mutta kuvatekstit sen paljastavat. Jokaiseen kuvaan oltiin saatu laitettua jokin vinkki tai linkki blogitekstiin kuvan aiheeseen liittyen. Mielestäni tämä onkin ihan hyvä tapa, sillä kuka haluaakaan katsella kuvia jatkuvasti pörssikurssien arvonnousuista tai -laskuista. Jätetään ne kuvat LinkedIn:iin.

Pankki 3 vaikuttaa feedin perusteella olevan hieman vähemmän aktiivinen nimenomaan julkaisujen puolesta, mutta seurattuani näitä pankkeja pisimpään, Pankki 3 käyttää eniten Instagramin tarina-toimintoa. Pankilta 3 löytyy myös "Hyvää naistenpäivää!"-toivotus, kuten myös ystävänpäivänkin. Heidän kuvansa ovat taas helpommin tunnistettavissa juurikin pankin julkaisemiksi kuviksi. Heiltä esimerkiksi löytyy kuvia heidän mobiilisovelluksistaan ja muista tuotteistaan ja ohjeita, miten näitä sovelluksia käytetään. Tältä pankilta löytyy myös mielenkiintoisia tilastoja liittyen ihmisten ajatuksiin liittyen talouskasvuun ja esimerkiksi Korona-viruksen vaikutukseen osakemarkkinoilla.

Jos näistä pankeista täytyisi valita parhaat ja kauneimmat kuvat, se olisi ehdottomasti Pankki 2. Heidän feedinsä oli ehdottomasti tarkimmin suunniteltu ja värikoordinoitu. Eniten asiaa taas esitteli Pankki 3, ja kaikki tieto oli helpoiten myös löydettävissä heidän feediltään, koska tieto asioista oli jo esitetty kuvissa eikä vasta kuvatekstissä. Tämä on mielestäni ehkä paras keino välittää tietoa palveluistaan ihmisille Instagramissa, sillä sinne ihmiset ovat nimenomaan tulleet katselemaan niitä kuvia. Kuvatekstejä ei välttämättä tule avattua, jos asiaa ei ole esitelty mielenkiintoisesti ja lyhyesti jo kuvissa. Kuvateksteissä on myös se ongelma, että jos ne ovat liian pitkiä, ihmiset eivät välttämättä jaksa niitä lukea. Etenkään, jos kuvatekstissä vielä kehotetaan menemään linkin taakse lukemaan aiheesta. Ihmiset (tai ainakin minä) haluavat oleelliset asiat heti esille ja jos se heitä kiinnostaa, he saattavat jopa klikata linkkiä ja lukea aiheesta lisää. 

Päällimmäisenä näiden pankkien feedeistä jäi kuitenkin mieleen se, että ne kaikki yrittävät helpottaa tiedon saamista heidän toiminnoistaan ja tuotteistaan. Erityisesti nuoret todennäköisesti osaavat arvostaa tiedon helppoutta ja heidän mielipiteensä pankkiasioinnista saattaa muuttua, kun he selailevat näitä sivuja. Voisin kuvitella, että nuoret (itseni mukaanlukien) ovat ehkä ajatelleet pankkimaailman olevan kovin "jäykkä", mutta nämä kuvat voisivat viestiä jostakin muusta. Ja todennäköisesti ennen vanhaan pankkiasiointi onkin saattanut olla melko jäykkää, mutta teknologian kehittyessä ja maailman muuttuessa on pankkienkin pitänyt muuttua, sillä joustavuutta ja helppoutta osataan mielestäni arvostaa ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin.

 

- Eve

maanantai, 10. helmikuu 2020

Oppimistehtävä 1 A

Oppimistehtävä 1 A koostuu siitä, että minun täytyisi kertoa tässä parhaiten osaamastani sosiaalisen median sovelluksesta, sekä tutustua johonkin uuteen. Ongelmaksi muodostui heti ensimmäiseksi seuraava asia: tunnun jo osaavan kaikki. Olen sen ikäinen, että älypuhelimet kehittyivät kun olin yläasteella ja olen kasvanut niiden ja niiden sisältämien sovellusten keskellä. En voi siis valita tutustuvani täysin uuteen sovellukseen, mutta voin yrittää analysoida ehkä vähiten käyttämääni, joka taitaa olla Twitter.

Voin hyvinkin nähdä Twitterin käytöstä olevan hyötyä omalla alallani, sillä siellä kaikki työkaverinikin tuntuvat aikaa viettävän. Tässä tietenkin on se ongelma, että melkein vastaava sovellus LinkedIn on suunniteltu nimenomaan verkostoitumiseen, ja se toimii suunnilleen samalla tavalla. LinkedIn:ssä ei kuitenkaan ole niin rajattua määrää tekstiä kuin Twitterin postauksissa on (140 merkkiä).

Twitter toimii seuraavalla tavalla: 

  • Saat mielenkiintoisen idean, jonka haluat jakaa maailmalle
  • Tiivistät sen 140 merkkiin, jotta pääpointti tulee juuri ja juuri esille
  • Julkaiset tekstin, tai siis twiitin
  • Odotat, jos joku haluaisi kommentoida asiaa ja aloittaa mielenkiintoista keskustelua
  • Kukaan ei kommentoi
  • Päädyt jakamaan twiittisi muualla somessa, esimerkiksi Instagramissa, jotta saisit näkyvyyttä ajatuksellesi
  • Kukaan ei edelleenkään kommentoi
  • Lopulta poistat twiittisi, sillä nyt se kuulostaakin jo typerältä.

Kaikessa vakavuudessaan Twitter ei ole ehkä työyhteisövälineenä niin toimiva kuin esimerkiksi juuri LinkedIn. Twitter saattaa kuitenkin auttaa levittämään näkyvyyttä yrityksestä, sillä siellä pystyy jakamaan muissa sosiaalisen median välineissä tehtyjä julkaisuja. Mainostamiseen se sopii siis oikein hyvin, mutta en ole vielä vakuuttunut siitä, miten työyhteisö voisi siitä hyötyä.

Tutuin sosiaalisen median väline minulle on tällä hetkellä Instagram. Lyhyesti kerrottuna sen konseptina toimii kuvien jakaminen ja niiden kuvatekstien kirjoittaminen. Julkaiset siis profiilissasi kuvan, jonka yhteyteen voit kirjoittaa pitkän selostuksen omasta rankasta vuodestasi ja kuinka tämä kuva kertoo siitä, miten olet päässyt yli näistä haasteista. Instagramista löytyy kaikenlaisia sivustoja: matkailu, lemmikki, ruoka yms. Olen nähnyt jopa rippileiriryhmien omia sivuja.

Nykyään myös monilta yrityksiltä löytyy omat Instagram-sivut, joilla mainostetaan esimerkiksi vaikkapa alennushintoja. Sivuja ei kuitenkaan käytetä pelkkään tavaroiden ja palveluiden myyntiin, vaan niillä pyritään luomaan tietynlaista kuvaa työpaikasta itsessään. Yritetään siis luoda mielikuvia kuvien katselijoille, että "Hei, meillä on töissä yhtä juhlaa! jakamalla kuvia toimistolle tuoduista Runebergin tortuista ja toimistokoirista.

En pidä edellä mainittuja asioita ollenkaan huonona. Luomalla näitä mielikuvia yrityksestä pyritään kiinnittämään mahdollisten uusien työntekijöiden huomio, sekä kertoa mahdollisille ostajille, että meidän työntekijöitä ei orjuuteta. Meillä on töissä huippuhauskaa! Nykyään työnantajat nimittäin tiedostavat sen, että työyhteisön täytyy olla viihtyisä, jotta työntekjät sitoutuisivat työhönsä entistä lujemmin. Maata mullistavaa, eikö? 

Tällä hetkellä koenkin juuri Instagramin olevan erittäin hyvä markkinointiväline yrityksille, sillä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Ja onhan kuva myös paljon nopeampi huomion herättelyväline, kuin 5000 merkkiä pitkä oleva blogikirjoitus uudesta oivalluksesta työpaikalla.

 

- Eve

keskiviikko, 5. helmikuu 2020

OAMK opintojakso "Sosiaalinen media työyhteisöjen välineinä"(aloitustehtävä 1)

Hei sinä lukija!

Olen 23-vuotias Turun ammattikorkeakoulun neljännen vuoden opiskelija. Tarkoituksenani on valmistua nyt keväällä 2020 taloushallinnon tradenomiksi, jos hyvin käy. Sosiaalinen media työyhteisöjen välineinä kurssilla analysoidaan somen lukuisien eri välineiden soveltuvuutta työkäyttöön. Varsin valmis työvälinehän tähän tarkoitukseen löytyy jo ja se on nimeltään LinkedIn, mutta itse en ajatellut hyödyntää tätä sovellusta tällä kurssilla. Missä haaste sitten?

Odotan innolla kurssin etenemistä ja tulevia tehtäviä, koska uskon voivani hyödyntää tässä paljon omia kokemuksiani somesta, sekä kirjoittaa blogipätkiä omin sanoineni ilman turhia määrämuotoisuuksia (jos siis olen oikeassa tämän kurssin suhteen ja olen ymmärtänyt idean). Katsotaan mitä tästä tulee.

 

Terveisin

Eve