Tämän oppimistehtävän tehtävänannossa on tarkoitus tarkastella jonkin yrityksen sosiaalisen median pelisääntöjä ja analysoida niitä. Tähän valitsin analysoitavaksi täysin oman alani ulkopuolelta Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) sosiaalisen median ohjeen. 

Tämä ohje on laadittu vuonna 2014 ja viimeksi sitä on päivitetty vuonna 2019. Se on tarkoitettu kaikille Tays:n työntekijöille ohjeeksi sosiaalisessa mediassa käyttäytymiseen, ja siinä kerrotaan myös Tays:n omista sosiaalisen median kanavista. Mielestäni ohjeessa on hyvin pohjustettu koko ohjeistus määrittelemällä, mitä sosiaalinen media tarkoittaa ja mitkä kaikki viestinnän kanavat siihen lasketaan. Yllätyksekseni ilmiselvien kanavien (Instagram ja Facebook) lisäksi sosiaalisen median kanaviksi on merkitty myös Wikipedia ja WhatsApp, joista jälkimmäinen on pikaviestintään käytettävä sovellus. Todennäköisesti tämä on merkitty sosiaalisen median kanavaksi sen alhaisen tietoturvasuojan vuoksi.

Oheistuksessa on hyvin tarkasti määritelty, milloin sosiaalista mediaa saa käyttää ja miten siellä  tulee käyttäytyä.  Esimerkiksi suoratoistopalveluita ei toivota käytettävän työpaikalla, sillä tämä saattaa häiritä potilastietojärjestelmien käyttöä ja hidastaa näitä. Salassapitovelvollisuudesta on muistutettu useassa kohdassa ja kantaa otetaan myös siihen, voiko potilaan kanssa verkostoitua missään sosiaalisen median kanavassa. Tällä varoitetaan siitä, kuinka sosiaalisessa mediassa verkostoituminen ei saa vaikuttaa toiminnan puolueettomuuteen tai asiallisuuteen, ja kuinka hoitosuhde saattaa vaarantua. Ohjeessa muistutetaan myös siitä, miten jokaiseen julkaisuun tulee suhtautua niin kuin tieto olisi julkista, vaikka kyseessä olisikin yksityinen profiili.

Tässäkin ohjeessa kerrotaan siitä, kuinka työntekijä edustaa työnantajaansa myös vapaa-ajalla ja tämän vuoksi työntekijän täytyy miettiä, onko hänen julkaisemansa sisältö  työnantajan kannalta haitallista. Varsinkin, jos sosiaalisesta mediasta käy ilmi, missä henkilö työskentelee, tarkoittaa tämä vähintäänkin epävirallista edustajuutta työpaikalla. Julkisesta keskustelusta mainitaan sen verran, että siihen saa osallistua, mikäli se kuuluu henkilön työtehtäviin. Kannanottoja ei siis toivota tekevän ominpäin ja nämä kaikki tulisi hyväksyttää vähintään esimiehellä.

Kun ohjetta lukee, väkisinkin alkaa miettimään, että kannattaako omaa työpaikkaansa tuoda ollenkaan ilmi missään sosiaalisen median kanavassa. Ei välttämättä ainakaan täysin, jos ei halua jatkuvasti olla hyväksyttämässä omia julkaisujaan esimiehellään. Henkilön täytykin siis tarkkaan harkita, haluaako hän esimerkiksi luoda LinkedIn-profiilin, jossa tarkoituksena on nimenomaan verkostoitua oman alansa ihmisten kanssa ja ehkä keskustella omaan alaan liittyvistä asioista. Mielipiteiden jako varsinkin tuntuu olevan melko riskialtista, jos ne eivät olisikaan linjassa oman työpaikan kanssa.

Vastuu sosiaalisen median pelisääntöjen luonnille on todennäköisesti kuulunut TAYS:n markkinointi- ja viestintäosastolle, mutta tätä ei tietenkään sivulla mainita. Mielestäni tämä on tietenkin oikein, sillä heidän kauttaan hyväksyntä julkaisuillekin kuuluisi, koska he vastaavat julkisesta viestinnästä. Ohjeet tuntuivat hyvin tiukoilta ja selväpiirteisiltä, ja niissä on hyvin kerrottu, kuinka sosiaalisessa mediassa kuuluu ja saa käyttäytyä.Kysymyksiä herääkin ehkä lähinnä siitä, että kerrotaanko tästä kuinka tarkasti uuden työntekijöiden perehdytyksessä. Myös sosiaalisen median väärinkäytöstä johtuvista seurauksista kerrotaan lyhyesti, että väärinkäytöstapauksissa voi seurauksena olla "vakavia työnjohdollisia toimenpiteitä", eli pahimmassa tapauksessa jopa irtisanominen työtehtävistä. Kokonaisuudessaan nämä ohjeet ovatkin siis erittäin kattavat ja tietokylläiset, joten uskon, että kenellekään pelisäännöt eivät jää epäselviksi.

 

 

Linkki ohjeeseen:
https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)